Huh huh, kylläpä aika rientää kohti joulua. Aika menee nopeasti, kun on niin lyhyet päivät. Tänään päivän pituus on Tampereella 5 tuntia  44 minuuttia. Tuossa ajassa ehtii hädin tuskin heräämään. Töissä täytyy kuitenkin käydä, vaikka millään ei jaksaisi nousta aamulla ylös. Tänä vuonna on vielä 10 työpäivää. Sen jälkeen on loppuvuosi lomaa.
Otsikko viittaa edellisen postauksen kautta sitä edellisen postauksen ajankohtaan. Synkkyydestä ja ikävyydestä huolimatta olen saanut jotain aikaiseksikin. Pipon ja kaulahuivin:

Tätä settiä olen  touhunnut pitkin syksyä. Pipon sain tehtyä jo ajat sitten ja huivinkin jo pari viikkoa sitten. Lankana on Esiton Lenkkimohair, jota ostin vuosi sitten Kädentaidot -messuilta. Molemmissa on mallineuleena Loop-d-Loopista bongattu vaativa 6 krs ainaoikein, 4 krs sileää oikeaa, 4 krs sileää nurjaa, 4 krs sileää oikeaa ja taas alusta. Se taitaa erottua kuvasta, jos oikein tarkkaan katsoo. Pipoon meni lankaa n. 50 g. Silmukoita oli alussa 96. Huiviin neuloin sitten loput 240 g:n vyyhdistä. Huivissa on 50 s (n. 30 cm) ja pituutta sillä on 190 cm. Huivia olen tehnyt ahkerasti viime aikojen neuletapaamisissa. Huomiseksi täytyykin keksiä jotain uutta askaretta. Työn alla on edelleen siskon villapaita. Sen kauluksen sain juuri tehtyä ja hihat pitäisi vielä kiinnittää ja langat päätellä. Ehtii jouluksi kuten lupasinkin. Itselleni aloitin villatakin Lontoosta kesällä ostamastani merinovillasta. Se on edennyt kainaloihin asti.

Itsenäisyyspäivää olen viettänyt perinteisin menoin: Tuntematon sotilas päivällä ja illan iloksi tietenkin Linnan juhlat. Tuntemattoman olen nähnyt aika montaa kertaa ja nykyisin seuraankin elokuvasta erilaisia yksityiskohtia ja analysoin niitä itsekseni. Tänä vuonna keskityin erityisesti elokuvan musiikkiin ja bongailin siitä mielenkiintoisia teemoja. Linnan juhliin täytyy keksiä jotain sopivaa tekemistä. Taidan luoda silmukat villatakin hihoja varten.