Minun joululomani alkoi talvipäivän seisauksena. Loman alussa tein jouluvalmisteluja ja ehtiessäni kudoin sukkaa. Jouluaaton ja joulupäivän vietin mieheni ja hänen poikiensa kanssa kotosalla. Tapaninpäivänä ajelimme lounaalle vanhempieni luokse. Vanhempani ja siskoni kera siippansa olivat hyvin tyytyväisiä joululahjoihinsa. Sukat sain vihdoin valmiiksi keskiviikkona.
Aikaisemmin syksyllä äitini oli ostanut minulle myöhästyneeksi syntymäpäivälahjaksi tarvikepaketit kahteen ryijyyn. Päätin ottaa työn alle toisen noista ryijyistä. Aloittelin työtä keskiviikkoiltana. Tein pari riviä kokeeksi. Koska torstaina oli neuletapaaminen, aloitin myös Branching out -huivin, että olisi sitten jotain neulottavaa tapaamisessa. Huivia olen neuloskellut televisiota katsellessani. Muut ajat olen ahertanut ryijyn parissa. Aluksi tein ryijyä pitämällä tekelettä sylissäni ja mittasin langat mittanauhalla sopivan mittaisiksi. Tuo ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen työskentelytapa. Niskani alkoi kipeytyä eikä homma tuntunut edistyvän. Perjantaiaamuna rakentelin itselleni ryijyverstaan. Merkkasin työpöydän laitaan teipillä lankojen pituudet, jotta niitä ei enää tarvinnut mittanauhalla mitata. Otin myös käyttööni kaikki ryijyneulani (5 kpl). Toiminta tehostui huomattavasti, kun mittasin langat valmiiksi kutakin riviä varten ja sain pujotella langat yhtä päätä ilman lankojen mittaamisen aiheuttamia taukoja. Siitä huolimatta työ kesti pidempään kuin ajattelin (eilen en ollut kovinkaan ahkera). Tänään heti aamiaisen jälkeen puoliltapäivin aloitin viimeisen pyrähdyksen ja sain kuin sainkin työn valmiiksi.Viimeistelin ryijyn leikkaamalla lankalenkit auki ja tasaamalla langanpäät. Tällainen siitä tuli:

Olen aika tyytyväinen. Kunhan vielä pistelen toisen ryijyn (vihertävä) ja saan ne seinälle, niin ihastuttava sisustuselementti on syntynyt. Tuollainen tarvikepaketti on hyvä keino kokeilla onko itsestä ryijyn ompelijaksi. Lankojen kanssa täytyi tosin olla tarkkana. Etenkin noita sinisiä ja keltaisia värejä, joita ei paljoa mennyt, oli tosi naftisti. Jouduin viimeisellä kerroksella mittaamaan erittäin tarkasti siniset langat, että sain tarvittavat pistot tehtyä. Punaista ja oranssia lankaa jäi reilusti ylikin.
Näin meni minun joululomani. Huomenna on taas työpäivä. Jatkan Branching outin neulomista ja mietin seuraavia askareita. Viimevuotisia töitä en kummemmin aio enää esitellä: lähes kaikki löytyvät tästä blogista. Tänä vuonna aion jatkaa neuleiden parissa ja pitää lankavarastot kurissa. Tämän vuoden teemani on kohtuus. Yritän pysytellä kohtuudessa niin syömisessä, juomisessa, neulomisessa, liikunnassa kuin kaikessa muussakin. Uskon että se tapa "talon pitää".

Onnellista vuotta 2006 kaikille kanssaneulojille ja -bloggaajille!