lukee Modan etukannessa ja oikein suomalaisen työn avainlippumerkkikin
on präntätty lehden kanteen. Selasin lehden pariin kertaan ja
laskeskelin itsekseni neuleohjeiden kotimaisuutta. Arviolta noin
kolmasosa ohjeista on suomalaista suunnittelua eli Sanna Vatasen ja Lea
Petäjän työtä. Loput mallit ovat kansainvälisten lankavalmistajien
kokoelmista. Hyvä niin, sillä pidän kovasti mm. Gedifran malleista.
Joitakin malleja on ilmeinen tarve syöttää alan harrastajille.
Ilmeisesti virkkaaja ei ole virkkaaja ennen kuin on virkannut
verkkoponchon (viime talven hitti, muistattehan?) eikä neuloja neuloja
ennen kuin on neulonut taikajakun. Näitä molempia on viime aikoina
lykätty joka tuutista käsitöitä harrastavien iloksi. Toivottavasti
tässä Modassa oli viimeinen taikajakun versio.
On tuossa lehdessä hyvääkin: virkattu lippalakki (31) ja Gedifran
puserot (16-19). Ompelukset ovat perinteisesti säkkimäisiä ja rumista
kankaista. Onneksi en ompele, niin ei tarvitse yrittää noilla kaavoilla
saada muotiluomuksia aikaiseksi.
Modan kannessa lukee myös irtonumeron hinta: 8 euroa. Vuosikerran
hintaa en muista enkä sitä lehdestäkään löytänyt. Jatkoin äskettäin
Vogue Knittingin tilausta. Vuosikerta maksoi 30 dollaria eli noin 25
euroa. Lehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa ja tulee postissa Amerikasta
asti. Ihmettelen kuinka kauan harrastajat maksavat kotimaisesta
käsityölehdestä em. hinnan. Itse ainakin mietin tarkoin ennen kuin
jatkan Modan tilausta. Harmillista sinänsä, mutta suomalaistenkin
lehdentekijöiden pitää vähitellen ymmärtää se, etteivät heidän lehtensä
enää ole ainoa keino saada neuleohjeita käsiinsä, vaan maailmalta
löytyy kaikenlaista uutta virikettä jatkuvasti.
keskiviikko, 3. toukokuu 2006
Kommentit