Tässä on ollut jokunen tovi taukoa Pikku Kätösten tekemisten raportoinnissa. Se johtuu tietenkin kesälomasta ja kesälomamatkastamme! Matkustimme vajaaksi kahdeksi viikoksi rakkaiden ystäviemme luokse Coppelliin, Texasiin, Dallasin liepeille. Yritän nyt lyhyesti kertoa matkamme kohokohdat.

Torstai 30.6.2005

Kello soi jo 3:00. Pikaiset aamutoimet ja viimeinen silmäys matkalaukkujen sisältöön; sitten baanalle. Moottoritie Tampereen ja Helsingin välillä oli todella rauhallinen, ja olimme lentoasemalla jo hyvissä ajoin ennen lähtöä ensimmäiselle etapillemme: Helsinki-Frankfurt. Olen tehnyt matkan Dallasiin kahdesti aikaisemminkin ja aina on tullut hirveä kiire vaihdon kanssa Frankfurtissa. Lentomme tuli onneksi suoraan B-siipeen, josta Pohjois-Amerikan lennot lähtevät, joten ehdimme hyvin tuliaisostoksille. Turvatarkastus Frankfurtissa oli hermoja raastava: kaikki matkalaiset tarkastettiin käsipelillä, joten jonossa tuhraantui aikaa. Kaiken lisäksi lentomme lähtö myöhästyi, koska koneessa oli matkustaja, jonka viisumi USA:han oli ehtinyt mennä vanhaksi eikä häntä sen vuoksi päästetty koneeseen. Hänen matkatavaransa oli kuitenkin ehditty jo lastata koneeseen, ja ne piti saada sieltä pois ennen koneen lähtöä. Vihdoin pääsimme matkaan. Ruokailun jälkeen yritin katsella Ocean's Twelve -elokuvaa, mutta varhainen ylösnousu vaati veronsa ja nukahdin. Näin leffasta oikeastaan vain alku- ja lopputekstit. Sama kuvio toistui myöhemmin esitetyn In a Good Company -leffan kohdalla. Vaikka lähdimme Frankfurtista yli tunnin aikataulusta myöhässä, niin olimme perillä Dallasissa aikataulun mukaisesti. Matkatavaroidemme tulo kesti ikuisuuden, ja ehdimme jo pelätä niiden jääneen matkalle, mutta lopulta ne kuitenkin tulivat ja pääsimme jatkamaan matkaa. Ystävättäreni oli meitä vastassa ja lyhyen ajomatkan jälkeen olimme heidän kotonaan. Uikkarit päälle ja uima-altaaseen. Loppupäivän pulikoimme altaassa ja vietimme tulojuhliamme hyvän ruuan ja juoman merkeissä.

Perjantai 1.7.2005

Teimme heti aamusta reippaan kävelylenkin ystävättäreni kanssa. Myöhemmin päivällä se olisikin ollut turhan raskasta, sillä lämpötila oli lähes koko matkamme ajan liki neljässäkymmenessä asteessa. Lenkin jälkeen autoin ystävätärtäni hänen muuttokuormansa purkamisessa. He olivat vast'ikään ostaneet uuden talon ja Suomesta tuli lasti tavaroita. Tavaroita purkaessa tuli paljon hyviä muistoja mieleen vanhoilta ajoilta... Sisustusurakan jälkeen hyppäsimme tietenkin altaaseen virkistäytymään. Iltapäivästä lähdimme ostoksille läheiselle Grapevine Mills Mallille. Teimme välttämättömiä hankintoja: sortsit ja uikkarit miehelle ja kesämekko minulle. Poikkesimme vielä Don Pablon happy hourilla parilla margaritalla. Illalla grillailimme kalaa ja äyriäisiä ja uiskentelimme.

Lauantai 2.7.2005

Nousimme varhain ja aamukahvin jälkeen suuntasimme auton nokan kohti San Antoniota. matkaa oli reilut kolme sataa mailia ja se kesti noin 5 tuntia. San Antoniossa oli vielä kuumempi kuin Dallasissa. Parkkeerasimme auton hotellille ja lähdimme tutustumaan paikkoihin. Kävelimme joenvartta, Riverwalkia, pitkin keskustaan (myöhemmin huomasimme, että katuja pitkin matka olisi ollut vain 1/3 jokirantaan verrattuna!). Poikkesimme lounaalle Durty Nelly's irkkupubiin. Tuossa kyseisessä pubissa eräs tuttavapariskuntamme meni aikoinaan kihloihin, joten täytyihän heille lähettää kuvaviestin ko. kuppilan edustalta. Lounaalta jatkoimme Alamoon, joka on yksi Texasin historian kuuluisimmista paikoista. Tutustuimme museoon ja otimme jokusen valokuvan. Kuumuudessa ei kovin pitkään jaksanut olla ulkoilmassa. Poikkesimme drinkille Pat O'Briansille ja ryhdyimme suunnittelemaan iltamenoja. Kirjoittauduimme hotelliin kuuden maissa, kävimme pulahtamassa altaaseen ja vaihtamassa vaatteet. Hotellilta keskustaan matkasimme jokilaivalla. Illalliseksi söimme kunnon texmex -sapuskat.

Sunnuntai 3.7.2005

Lähdimme liikenteeseen yhdeksältä. Suuntasimme takaisin kohti Dallasia. Poikkesimme reilulle aamiaiselle IHOPiin (International House of Pancakes). Sieltä jatkoimme kohti Guadalupe -jokea, jolla kävimme tubeilemassa eli laskimme jokea alas kuorma-auton sisärenkailla. Todella kaunis paikka. Harmi vain, ettei kameraa voinut ottaa mukaan, olisi saanut tosi hyviä kuvia. Joen vesi oli aika viileää (kuin järvivesi Suomessa kesällä). Amerikkalaisilla oli pitkä viikonloppu, joten monet olivat leiriytyneet joen tuntumaan ja paikalla oli runsaasti muitakin tubeilijoita. Joelta jatkoimme shoppailemaan. San Marcosissa on kaksi valtavaa ostoskeskusta: Tanger Outlets ja Prime Outlets, joiden myymälät ovat ns. outletejä, suomeksi tehtaanmyymälöitä: merkkituotteita todella edulliseen hintaan. Teimme kaikenlaisia löytöjä: vaatteita miehelle ja minulle (+ uusi laukku). Ajomatkaa takaisin Coppelliin oli vielä yli kolme tuntia. Kahdeksan aikoihin illalla olimme vihdoin takaisin "kotona". Valmistimme porukalla nopean illallisen ja kävimme rankan päivän jälkeen ajoissa nukkumaan.

Maanantai 4.7.2005, Yhdysvaltain kansallispäivä

Yhdysvaltain kansallispäivä, 4th of July, on varmaan yksi maailman komeimmista kansallispäivistä. Joka pitäjässä on omat paraatinsa ja ilotulituksensa sekä paljon muuta juhlallista. Me juhlistimme päivää matkustamalla museorautatietä Tarantula-junalla Grapevinesta Fort Worthiin ja takaisin. Matka oli tosi hikinen ja kaiken lisäksi kamerastakin loppui akku kesken kaiken. Juna puksutteli höyryveturin vetämänä rauhalliseen tahtiin ja pysähtyi välillä odottelemaan "oikeita junia". Nuo dieselvetureiden vetämät junat olivat todella pitkiä ja kulkivat verkkaiseen tahtiin, joten pysähdykset kestivät aika kauan, ja junan aikataulu pettikin pahasti. Myös matkalle osunut junaryöstäjien(!) joukko hidasti matkaa. Fort Worthissa käppäilimme Stockyardsilla ja lounastimme Riscky's BBQ:lla. Koska juna oli myöhässä saapuessamme Fort Worthiin, niin tottakai se oli myöhässä lähtiessämmekin. Kansallispäivän kunniaksi, ja ilmeisesti myös myöhästymistä lepytelläkseen, junan henkilökunta antoi meille lahjaksi hauskat amerikanlippukuvioiset luut, joita voi käyttää niskatyynyinä. Saavuimme takaisin Grapevineen yli puolitoista tuntia myöhemmin kuin piti. Illallinen uima-altaan äärellä alkoi jo olla perinne. Emäntämme valmisti meille herkullista texasilaista chiliä. Kymmenen tienoissa illalla alkoivat ilotulitukset, joita seurasimme usealta eri suunnalta.

Tiistai 5.7.2005

Isäntäväkemme lähti aamulla töihin. Itse nukuimme myöhään ja aamiaisen jälkeen siirryimme uima-altaalle ottamaan aurinkoa ja pulikoimaan. Iltapäivällä poikkesin ystävättäreni kanssa läheisellä Vista Ridge -mallilla ostamassa farkut (Ralph Lauren Polo Jeansit). Valmistimme yhdessä illalliseksi herkullista pastavuokaa, jonka tietysti nautimme altaan reunalla.

Keskiviikko 6.7.2005

Aamupäivän sää oli synkkä. Jonkin verran näkyi salamoita taivaalla ja hieman satelikin, mutta varsinaista ukonilmaa ei kohdallemme osunut. Puolen päivän jälkeen ilma kirkastui ja pääsimme uimaan. Illan suussa lähdimme liikenteeseen kohti Arlingtonia ja Ameriquest Fieldiä. Ennen baseball -ottelua kävimme päivällisellä Pappadeauxilla. Söimme kalaa. Ruoka oli erinomaista ja sitä oli todella riittävästi. Päivän ottelu oli Texas Rangers vs. Boston Red Sox. Alussa kotijoukkue hallitsi peliä, mutta puolivälin jälkeen vieraat piristyivät ja veivät ottelun numeroin 10-12. Amerikkalainen baseball poikkeaa jonkun verran kotoisesta pesäpallostamme: kaikki pelaajat ovat multimiljonäärejä, palloon osutaan harvoin ja juoksujakaan ei yleensä tehdä kovin montaa puhumattakaan siitä että sotkettaisiin peliasu syöksymällä pesälle. Lisäksi peli kestää ikuisuuden, koska se keskeytetään mainostaukojen ajaksi. Nyt peli meni nopeasti: vain 3 tuntia.

Torstai 7.7.2005

Aamupäivä oli edellisen päivän kaltainen. Kova ukkonen ei onneksi tullut ihan kohdalle. Televisiossa näytettiin, että muilla paikkakunnilla oli ollut aikamoisia sadekuuroja ja varoitettiin myrskystä. Iltapäiväksi kuitenkin kirkastui, mutta sää ei ollut niin kuuma kuin aikaisempina päivinä. Illalla isäntäväkemme lähti kihlajaisiin Fort Worthiin. Saimme heidän autoaan lainaksi ja lähdimme Grapevine Millsille tuliaisostoksille. Päivällisellä kävimme Burger Kingissä (!). Autoilu ei USA:ssa juurikaan poikkea Suomesta muutoin kuin tempoltaan. Liikenteen tahti on aivan toista luokkaa kuin kotona. Koko ajan pitää olla todella tarkkana liittymien ja kaistojen kanssa. Liittymästä jos ajaa ohitse, niin voi joutua ajamaan pitkänkin matkaa ennen kuin pääsee takaisin oikealle tielle. Meille ainoa ongelma tällä reissulla tuli parkkipaikalla, kun emme muistaneet minne olimme pysäköineet. Ajan kanssa auto kuitenkin löytyi.

Perjantai 8.7.2005

Aamulla kävin ystävättäreni kanssa yli tunnin lenkillä läheisessä puistossa. Sää alkoi taas olla paahtavan kuuma. Siitä huolimatta päätimme lähteä Dallasiin. Erityisen hyvin Dallas muistetaan John F. Kennedyn murhasta 22.11.1963. Kävimme ensin katsomassa Kennedyn muistomerkkiä ja sitten suuntasimme kohti murhapaikkaa Dealey Plazalla. Tutustuimme myös Sixth Floor -museoon, joka kertoo John F. Kennedyn elämästä ja hänen kuolemastaan. Museo on rakennettu paikkaan, josta Kennedyn tappaneet luodit kerrotaan ammutun. Mitä oikeasti tapahtui marraskuisena päivänä liki 42 vuotta sitten jäänee ikuiseksi arvoitukseksi. Historian jälkeen oli taas ostosten vuoro. Suuntasimme alueen ehkä hienoimpaan ostosparatiisiin Galleriaan. Jokunen vaatekappale tuli vielä hankittua. Mieheni poikkesi myös Tiffanylla ja osti minulle myöhästyneen nimipäivälahjan. Paluumatkalla liikenne oli aivan tukossa. Valtatiellä oli sattunut onnettomuus, joten jouduimme kiertelemään pienempiä teitä. Onneksi emme ehtineet nousta valtatielle ennen kuin havaitsimme onnettomuuden. Illalla taas grillailimme ja nautimme herkullisesta lampaasta ja hyvistä juomista.

Lauantai 9.7.2005

Aamupäivällä chillailimme uima-altaalla. Puolen päivän jälkeen pukeuduimme, istahdimme autoon ja ajelimme Fort Worthiin. Katselimme ensin hieman keskustaa ja otimme sitten lasilliset Flying Saucerissa. niiden jälkeen jakauduimme kahteen joukkoon: miehet menivät Sid Richardsonille katsomaan Villi Länsi -aiheisia tauluja ja me rouvat menimme Barnes & Noblelle katselemaan kirjoja ja lehtiä. Syksyn neulelehdet eivät olleet vielä ilmestyneet, enkä enää viitsinyt hankkia kesälehtiä, joten lehdet jäivät ostamatta. Toisekseen mallitkaan eivät olleet kummoisia (lisäksi tiesin, että kotona odottavat sekä uusi Novita että Moda). Neulontaan ja virkkaukseen liittyviä kirjoja oli hyllykaupalla. Hankin itselleni alan perusteoksen Vogue Knitting the Ultimate Knitting Book. Yritän aina ulkomailla käydä myös kirjakaupassa ja ostaa jotain joko omiin harrastuksiini tai paikalliseen historiaan liittyvää. Amerikkalaiset tuntuvat olevan lukuihmisiä. Tuossakin kirjakaupassa oli useita nurkkauksia, joissa asiakkaat saivat tutustua myynnissä oleviin teoksiin ja liki jokainen istuin oli koko ajan varattuna. Sitten olikin jo päivällisen aika: fajitaksia ja margaritoja Joe T Garciaksella. Ennen "kotiin" paluuta pyörähdimme vielä Stockyardsilla ja White Elephantissa.

Sunnuntai 10.7.2005

Kaikki hyvä loppuu aikanaan. Niin myös mahtava reissumme rakkaiden ystäviemme luokse. Aamupäivällä pakkasimme laukkumme ja uimme viimeiset kierrokset altaassa. Yhden jälkeen olikin jo aika lähteä lentokentälle. Ystävämme saattoivat meidät ja hyvästelimme heidät haikeina. Suuret kiitokset heille onnistuneesta lomastamme. Onneksi turistiluokan lippujemme upgrade businessluokkaan onnistui ja saimme matkustaa herroiksi Atlantin ylitse. Matkalla katsoin John Travoltan ja Uma Thurmanin tähdittämän elokuvan Be Cool. Yritin saada unen päästä kiinni, mutta se ei onnistunut kovinkaan hyvin. Lentokoneen henkilökunta teki kyllä kaikkensa, että kaikki matkustajat olisivat siirtyneet heti ruokailun jälkeen Keski-Euroopan aikaan. Valotkin sammuttettiin USA:n aikaan noin klo 19 (Keski-Euroopan aikaa klo 02).

Maanantai 11.7.2005

Vähäunisen yön jälkeen laskeuduimme Frankfurtiin aikataulussa. Meille jäi parisen tuntia vaihtoaikaa Helsingin koneeseen. Nyt jouduimme siirtymään ykkösterminaalin B-siivestä A-siipeen. Tietoa siitä, mistä Helsingin kone lähtee, ei tahtonut löytyä mistään. Lopulta kysyin eräältä tiskiltä mistä Helsinkiin pääsee ja se sattui olemaan juuri se tiski, jolta kone lähti. Virkailija vain ihmetteli, että eikö se näy monitorissa eikä millään tahtonut uskoa ettei näkynyt. Lähtömme Frankfurtista viivästyi hieman tuuliolosuhteista johtuneen ruuhkan vuoksi ja olimme Helsingissä noin 10 minuuttia myöhässä aikataulusta. Saimme laukkumme tosi nopeasti ja pääsimme jatkamaan kohti Tamperetta. Kotona olimme hieman klo 16 jälkeen.

Pitkä matka vaatii todella veronsa. Ajattelin ottaa illalla torkut. Menin pitkälleni noin puoli kuudeltä illalla ja heräsin tänä aamuna puoli kahdeksan! Vaivaiset 14 tuntia. Tämä päivä on mennyt pyykin pesussa ja tämän tarinan kirjoittamisessa. Seuraavaksi käyn tarkistamassa mistä Neulomossa puhutaan ja illalla katson sitten uuden Modan ja Novitan.