Kun hompsantuu ja hiirulainen liittoutuvat keskenään, niin mitä syntyy? Miss Rumapipo 2005 (ta-da-da-daa!). Siinä se poseeraa vasemmassa polvessani.

Koko pipa on mielestäni säälittävän ja naurettavan välimailla. Lanka on raitasukista jäänyttä Seitsemän veljestä raitaa (=hompsantuu) ja miehen piposta jäänyttä Seitsenän veljestä tylsää (=hiirulainen). Tupsukin on hieman harva, joten kaikin puolin onneton tekele. Neuloin nelosen pyörö- ja sukkapuikoilla. Tuo kuviohan tehdään niin, että kuvio toistuu viiden silmukan satseissa niin, että aina vähintään 1 silmukka on toista väriä. Kuvio muistui mieleeni lapsuudestani ja tumpuista, jotka minulla joskus oli. Tätä pipaa ajattelin käyttää kotipihalla lumitöitä tehdessäni. Sitten joskus ensi vuoden puolella (toivottavasti).

Tänään alkoivat Hullut Päivät. Täytyy tunnustaa, että odottelin Stockan oven takana jo ennen kahdeksaa, että varmasti saan hankittua haluamani päällystakin. Ja onnistuin. Aika paljon kaikenlaista mukavaa tarttui mukaan. Ja taas säästyi niin paljon rahaa, että ties minne sen kanssa joutuukaan.:o

Novitan talvinumerokin tuli eilen postissa. Ziinan kanssa olen aika lailla samaa mieltä lehden sisällöstä. Paljon kaikenlaista pikkusievää, mutta ei mitään sellaista, jota en olisi ennen nähnyt. Huovutetut hatut olivat ihan hauskoja ja se musta virkattu huivi. Niitä voisin kokeilla. Tilaukseni taitaa päättyä tähän numeroon, sillä vuoden aikana Novitan koko repertoaari  on tullut jo varsin tutuksi. Maailma vaan on nykyään niin pieni, ja maailman tuulet puhaltavat tännekin sen verran vauhdilla, että pitäisi keksiä jotain uutta, että erottuisi muista.